Fajum
Monet ihmiset kutsuvat oaasia Fayoumiksi (Fayyum, Faiyum, himmeä. fajum) "Egyptin puutarha”. Tämä on yksi suurimmista (1800 km2 ; 1,3 miljoonaa asukasta) ja Egyptin ja Pohjois-Afrikan tunnetuimmat keidas. Keidas, kukkuloiden ympäröimä, se sijaitsee tektonisessa sinkholeissa 80 sp. s. Erotettu Niilistä kapealla autiomaalla, se on hedelmällinen alue murtoveden ympärillä, tänään nimeltään Birkat Karun (Birkat Qarun, Birket Qarun). Muinaiset kreikkalaiset kutsuivat heitä Moerisiksi. Liian voimakas haihdutus tehty, että Niilin veteen sisältyvä suola oli kerrostunut järveen, joiden suolapitoisuus kasvaa vuodesta toiseen.
Karunjärvi syntyi ajoittain, kun Sahara oli täynnä vettä. Arkeologit ovat löytäneet sen rannoilta jälkiä aikaisemmasta 40 tuhat. vuotta. Ilmaston muuttuessa kuivemmaksi, järvi alkoi kutistua. Vanhan valtakunnan aikana, kun järveä kutsuttiin Sha-resiksi (eteläinen järvi), ja sitten Mer-ver (suuri järvi), monet asutukset ja kaupungit kukoistivat täällä. Uskomattoman kuivuuden seurauksena keidas oli lähes kokonaan tyhjentynyt. Ainoastaan XII-dynastian faraoiden aloittamat teokset (ok. 1991-1792 p.n.e.) sai hänet kukoistamaan jälleen. Järven kastellut etelärannat, hedelmällinen ja maatalouden, sitä kutsuttiin Tashe (järvi-maa). Tässä oli keidas pääkaupunki – Szedetin kaupunki (Krokotiili polis). Veden toimitti Niilin luonnollinen haara, pidetään ihmisen käden tekemänä kanavana, joka johtui raamatullisesta Josephista (Bahr Yussef) tai farao Amenemhat III: lle. Se virtaa luonnollisen portin läpi kukkuloiden ketjussa lähellä el-Lahunia, ja siten vesi jakautuu koko altaalle kanavaverkon kautta. Muinaisina aikoina Karun-järven piti muistuttaa krokotiilia, siksi krokotiilijumalaa Sobekia palvottiin täällä, myöhemmin nimeltään Suthos tai Skonopaios. Keski-kuningaskunnan romahdus ja pääoman siirto etelään johti, että aavikon hiekka peitti suurimman osan viljelysmaasta. Vasta ensimmäisen Ptolemaioksen aikana tehtiin valtavia kastelutöitä, vanhat kanavat puhdistettu, Kreikan armeijan uudisasukkaat asettivat maat. Kuningas vihki keidas valtakuntansa hyvälle hengelle – vaimo ja sisko samaan aikaan – Kuningatar Arsinoe.
Fayumin tärkeimmät muistomerkit ovat: w Medinet Fayoum – Sobek-jumalan temppelin rauniot, Asil Beyn moskeija (XV w.); Biahmussa – jäänteet Amenemhat III: n kolosseista; Dimeissä – Ptolemaioksen temppelien rauniot; w Kasr Karun (Qasr Qarun, Qa§r Qarun) – Ptolemaioksen temppelien ja Dionysiasin kaupungin rauniot; w Madinat Madi – Amenemhat III: n temppeli ja hänen poikansa sekä Ptolemaioksen temppelien rauniot; w Hawara – piramidę Amenemhata III i Labirynt; w Al-Lahun (Al-Lahun, El-Lahun) – Senusereta II: n pyramidi.
Pieni hiekkakivi temppeli Madinat Madissa (Medinet Madi, Madinat Ma T.)omistettu Sobekille, Horus ja käärmeen jumalatar sadonkorjuun Renenutet Amenemhat III ja IV ajalta (XII dynastia), se on yksi harvoista taloista Keski-kuningaskunnan kultissa. Vaikka XIX-dynastiassa, ja sitten Ptolemaioksen aikoina pyhäkkö rakennettiin uudelleen, sen muoto Keski-kuningaskunnan ajalta on säilynyt. Leijonan sfinksi, joka on osittain piilotettu hiekan alle, johtaa temppelin portille. Seinät rakennettiin tavallisista kivilohkoista, ja seinät on peitetty hyvin säilyneillä barreljeefeillä. Kahden papyrus-sarakkeen tukema portti johtaa poikittaiseen pylväisiin (7 minua ja 2,17 m), mistä ovat sisäänkäynnit kolmelle kappelille, joissa on jumaluuden patsaat (laajin) ja kaksi kuningasta. Reliefit osoittavat, että kaksi Amenemhatia uhrasi jumalatar Renenutetille. Kreikkalaiset kirjoitukset ovat peräisin Ptolemaioksen ajalta (osa Aleksandrian museossa) ja leijonien patsaat.
Hawara-pyramidi (codz. 8.00-16.00; 30 EGP) se pystytettiin toisena 12. dynastian Amenemhat III: n käskystä (ensimmäinen oli Dahshurissa). Kuten Herodotus kuvaili, liittyi labyrinttiin ja oli 73 m korkea. Se oli koristeltu veistetyillä hahmoilla. Amenemhat III: n pyramidi todella nousi korkeuteen 58 m, pohjan puoli laskettiin 102 m, ja seinien kaltevuuskulma on 48 ° 52. Ydin on valmistettu mutatiilestä ja verhottu kiillotetusta valkoisesta kalkkikivestä. Pyramidin vieressä oli ruumishuone temppeli, josta oli salaisuus ja hyvin kierretty sisäänkäynti pyramidiin. Tämä ei kuitenkaan suojata faraon muumia häpäisyltä.
Pyramidin eteläpuolella, melkein aivan hänen jalkojensa edessä, siellä on raunioiden peittämä alue, josta jo antiikin aikana tuli legendoja. Tämän kivimurskeen raunion on oltava labyrintti, mikä on niin vihjailevaa (mutta ei todennäköisesti totta) kuvasi Herodotus. Mikä oli labyrintti? Onko Amenemhat III: n ruumishuone temppeli, hänen tyttärensä valmistui, Kuningatar Sobek-Neferu, XII-dynastian viimeinen hallitsija? Tai ehkä se oli erilainen, tunnistamaton rakennus, jonka kohtalo on haalistunut historian pimeydessä, Herodotoksen tuntematon? Rakennuksen on oltava ollut noin 305 m pituus ja 244 m leveä. Se on toiminut louhoksena Rooman ajoista lähtien, joten vain perustukset olivat jäljellä, kasa valkoista kalkkikiveä ja koneistettua graniittia. Herodotus, joka oletettavasti näki rakennuksen sen kaikessa loistossaan, kuvaa sitä merkkijonona 12 peristyyliset sisäpihat: 6 pohjoisesta ja 6 keskipäivästä lähtien. Sen piti olla täällä 3000 komnat – 1500 kellarissa ja 1500 pinnalla. Maanalaisissa salissa oli todennäköisesti pyhien krokotiilien ja kuninkaan haudat, kuka pystytti rakennuksen.
Noin 19 km kohteesta Medinet El-Fayoum, a 10 km kohteesta Hawara, laajan autiomaisen rotkon suulla seisoo Senuseret II: n pyramidi (XII dynastia) w Al-Lahun (codz. 8.00- 16.00; 30 EGP). Nimi tulee muinaisesta Le-honesta (”Järven suu”). Sitä ympäröivät muinaisen Kahunin kaupungin muta-tiilitalot, missä pyramidia huolehtineet papit ja virkamiehet ovat saattaneet asua.